Wirkku odottaa jäljelle pääsyä. Luvassa pitkä vieras jälki herkuilla höystettynä.
Huhhui mikä jälki! Jälki oli siis vieras sekä merkkaamaton ja onneksi myös namit oli mukana. Vanhetusta tuli kuivassa kangasmaastossa 5h auringon lämmittäessä.
Namipätkät Wirkku ajoi suht tarkasti. Vastatuuli pätkällä eteni turhan itsevarmasti ja kadotti jäljen. Nostoon tuhraantuikin ihan hyvä aika. Koetti saada minulta apuja sekä muilta mukana olevilta. Lopulta myöntyi tekemään työnsä itse ja jälkikin löytyi. Kun selvittiin uuteen alkuun meni jälki mukavasti loppuun asti. Mittaa jäljellä noin 1km.
Olin tyytyväinen treeniin. Opin itse lukemaan ja vähän jo luottamaankin. Koira sai sitkeyttä ja varmasti myös itsevarmuutta, kun selvitti hankalat kohdatkin. Pääsin myös kehumaan niin ettei Wirkku enää kääntynyt katsomaan ja ihmettelemään asiaa. Kyllä tämä tästä lähtee.
Nyt pitäisi itse oppia suunnittelemaan etenemistään, mutta ennen sitä on palauttava jälki tässä viikonloppuna ja viikon loma kaikesta tekemisestä, sillä suuntaan reissuun täpläeläimen eli tyttäreni kanssa ensi viikoksi.
